Koko porukka oli taas kasassa! Lontoossa oli kuulemma ollut aurinkoista ja mukavaa. Vähän epäilytti, että missä ne on käyneet oikeasti, eikö siellä kuulu olla sateista ja ikävää aina.
Tilasimme myös muutaman mahtavan näyttelijän tuliaisiksi, mutta eipä ollu poikia kuulemma näkyny. Voi voi, jatkossaki joutuu antamaan elokuvateatterille rahaa siitä, että saa istua pimeässä hihittämässä muitten kanssa. Sehän ei oikeasti ole ikävää ollenkaan. Mää voin lähtiä kattomaan Avengersin uudestaan kaikkien kanssa, jokka miettii meniskö! Maija tullee kans. Me mennää joka tapauksessa uudestaan. Joka päivä. ;)
Matkalla kerhoon riemastuin, kun puussa näkkyy jo kovasti vihreää. Onneksi tuuli sen verran, ettei tullu yhtään selvää kuvaa. Menkää ite kattomaan. Päässä soi kuvaushetkellä että: historian kellastuneet lehdet puista putoaa ja lumi peittää maan. Miksipä asioitten pitäis yhteen sopia tai olla mitenkää samaa teemaa. Mutta ei ennää lunta, kiitos. Ei ihan vielä.
Siellä sitte virkattiin, kirjottiin, maalattiin, piirrettiin, leikattiin ja...
 |
| Nämä on nyt näitä koruja kierrätysmateriaalista |
 |
| Tervetuloa Tiina-tädin askartelunurkkaan! |
 |
| Perhoset lentää sun uniin |
Liekköhän ollut käpyjä mielessä niilläki, jotka on suunnitellu nämä onnikkareitit ja päättäneet aikatauluista. Puolet työajasta menee siihen, että yks arvailee millä pääsee pois ja mihin aikaan.
 |
| Projekti Kesäkenkä: alkaa... pian |
 |
| Inspiradio, miksi oikea kanava ei löydy? Miksi kohiset niin kovasti? |
Sitten yhtäkkiä Ultron! Siinä sai kävyt kyytiä, maailma rytisi ja Maija kikatti riemusta.
Taivas pimeni, kuului kauhea ukkosen jyrinä. Thor lensi ikkunasta vasara tanassa ja ilma oli niin täynnä sähköä, että sillä olisi pienen kylän valaissut varmasti useamman kuukauden ajan. Taina innoissaan tarrasi mahtavaan hauikseen ja alkoi neuvotella kyytiä kotiin. Mutta maailman kohtalo oli kuulemma vaakalaudalla, meidän olisi parempi kipaista karkuun nyt heti ihan omin avuin. No kuka siinä nyt malttoi mihinkään lähteä!
Maija puolusti armasta robottiaan ja vakuutti, ettemme päästä sitä mihinkään tihutöihin. Ultron nyökytti innokkaasti, pelotti jo ihan, että tippuu sillä koko pää irti.
Thor totesi Maijan kykeneväksi vartioimaan pikku robottia-popottia, toivotti hyvää iltaa ja kaappasi Tainan mukaansa. Kuulemma neiti pääsi kotiin ihan ehjänä. Minä jäin sinne ikkunaan huutelemaan, että vie veljekselleen terveisiä, ku käy Asgårdissa. Mahtoikohan tuo kuulla.
Tiina tuli ovelle ja pysähtyi sakset kädessä katsoman näkyä ja vaati saada tietää mitä ihmettä on meneillään. Minä roikuin rikkinäisen ikkunan pielissä huutelemassa, Maija silitteli pikkuista robottia, joka rutisi murhanhimoisesti, eikä Tainaa näkynyt missään. Näin se minusta meni.
Hetkeksi jos selkänsä kääntää, nii ei koskaan tiedä mitä tapahtuu.
 |
| Vähäisempi auto ois rutistunu moisen saappaan alla |
Inspiradio onneksi rusahti vielä sille iltaa ja vappuhöpötykseen on nyt etiketit valmiina. Kerrassaan ainutlaatuista tavaraa!
Kerhon väellä kokoonnummekin jo mahdollisesti maanataina, eihän nyt mahtavaa kevään juhlaa vietetä töitä tehden!
-Hanski
(Ikkunoita ei vahingoitettu kerhon aikana)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Käpyjä!