Kahvia ja

Nämä alkuvalmistelut, siis kahvit, pullat ja kauhia juoruilu, nostaa jo päähän semmosia kuvia jostain 1600-luvun teehetkestä. Kiireinen hameväki pääsee vihdoin hetkeksi omaan seuraan, nii hyi että. ;)

Kyllähän tuostakin kuvasta näkee, miten siellä paheksutaan melkein tuntemattomia ihmisiä vaan nimen perusteella, ollaan niin loukkantuneita, ku se ikävä naapurin emäntä kehtasi tulla samalle ompelijalle ja voi pyhä sylvi, aviomies toi väärän väriset silkkinauhat kaukomatkalta, mokomaki möllötin. Entäs sitten se onneton kosija, joka parkeerasi vaunut auringonkukkiesi päälle keskelle kukkapenkkiä. Eipä kutsuta tanssiaisiin enää sitä raukkaa. Olisi vaan nyt malttanut ottaa vaunuille kuljettajan, kuka piru niitä nyt itse ajaa... Mutta se toinen taas, olisittepa nähneet, miten aurinko hehkui niissä kiillotetuissa takin napeissa! 

Semmosta se on, kuulkaas. Ihan varmana. Todellisuudessa tämä illuusio juoruilevista naisista taitaa johtua vaan siitä, että näemme toisiamme niin vähän. Enää ei olla samassa porukassa 5 päivää viikosta ja vielä ehkä koulun jälkeenkin. Kaikkien elämässä ehtii tapahtua kahden torstain välillä ties mitä. Kyllähän siinä aikaa menee, että tärkeät ja vähän pienemmätkin kuulumiset vaihdetaan.

Kyllähän siinä ehdittiin olla sitten talokaupoilla, kuvitella itsekenenki elämä vähintään kolmella eri tavalla ja riemastua siitä, miten luontevasti ollaan aivan apinoita, vaikka ensin olisi vopinut muuta luulla. Sen lisäksi päädyimme kumoamaan teorian, että miehen muista mittasuhteista voisi päätellä jotain hänen jalkojensa perusteella. Höpöpuhetta. Se on se tyttöystävän varpaitten väli, josta totuus näkyy! Anteeksi, tämähän on käsityöblogi. Mutta elämä on taidetta!

Puhuttiin meillä vähän bondagestakin. Piipahettiin ennen kerhoa kurkkimassa taidenäyttelyä. Yhden taulun oisin halunnu omalle seinälle, mutta lompakkoon katsoessa loppuu kaikenlaiset halut ostaa taidetta.

Onneksi ollaan tosiaan itekki koulutettuja taiteijoita. Ei ehkä taiteilijaksi koulutettuja, mutta sehän on aivan sivuseikka. Näin ne Tiinan kuplavuoretki kohoaa jo kehyksissä! Sitä ku vaa alkaa toteuttaa visiotaan, nii tiiä vaikka omalle seinälle saisi iholle heijastettuja metsämaisemia. Tosin omassa tapauksessa ajatus karkaa heti ja kuvaan ilmestyy tatuointikoneen surina. :D

Huivi alkaa olla kohta valmis, ainakin lanka alkaa loppua. Sama asia! Eihän sitä hullukaan koko päivää virkkaa, siispä koitin kättäni kynän kanssa. Vasenta kättä. Ja silti tuli näin hienoja!

Maija aloitteli salaista taideprojetia. Ens tai seuraavalla kerralla pyritään pitämään ihan aivohiiri ja aloittamaan tuotantokin jo kesän kuluessa. Pysykää kuulolla! 

Tyynylinnakkeesta huuteli Taina, joka oli tehnyt jo täyden päivän entisellä koulullamme, josta voi nykyään vuokrata tiloja. Valuhommat vetää puoleensa edelleen. Ja vähän kaikki. Kävimme sunnuntaina toiseen ammattiin valmistuneen luokkakaverin juhlissa, ja siinä kun katseltiin kuvia yhteisten opintojen ajalta, niin jos ei aivan ollut tippa linssisä, nii kauhea ikävä niitä hommia ja ihmisiä. Pikäko09 <3

Vieraileva artisti oli niin lumoutunut piirtoheitinteorioistamme, että palasi jälleen. Tämmöstä tapahtu hänen arkillaan. Klik.

Kengistä päätellen kaikilla on kesä!

Elämä on taidetta

Tännää alotettiinki kerho ulkomaailmasta! ART COUTURE - Portraits näyttely, Moosa Myllykangas & Pasi Räbinä, veti meitä puoleensa, ja piipahdimme avajaisissa. Teokset olivat nautittavissa kuvallisessa muodossa, ja olihan ne mielenkiintosta tavaraa! Veistokset ovat nähtävilla taidemuseolla 13.5 alkaen, sitten viimeistään jalkaudumme uudestaan kaupungille. ;)

Taiteen katselemisesta tuli nälkä. Ja himo tehdä itse. Helppoa ja nopeaa ruokaa tuli testattua. Kyllä sillä nälkä lähti, vaikka testivoittajaa ei saatu valittua.

Paperimassaa ja kahvia nam. Erikseen. Vaikka itseasiassa täytyy tulevaisuudessa ehkä testata, saisko hauskan sävyistä massaa, jos siihen käyttäisi kahvia nesteenä. HMMM. On tämä harmaa massa hieman ankeaa katsella, seuraavalla kerralla alkaakin jo ankara maalaaminen, tai ainakin värisuunnittelu.

Massaan ilmestyi joku... ilmestys. Emme tunnistaneet hahmoa keneksikään tunnetuksi henkilöksi. Yksi ääni sille, että leuasta tulee mieleen Thanos ja toisen mukaan olemuksesta muuten Möykky, ei vielä antanut aihetta pirauttaa iltapäivälehdistöön.

Yhteinen mielipide oli edelleen, että paperimassa on aivan mahtavaa, mutta tosi ällöä, mutta niinku aivan mahtavaa ja ihanaa. Ja ällöä. Ja vähä omituista. Kuitenki kivaa.

Tyyppi, hei tyyppi, sulla on outo pää

Paperi on muutenkin melkoisen mukava ja monikäyttöinen materiaali. Vähän liimaa, paperia ja mielikuvitusta, niin voit tehdä ihan mitä vaan. Monasti kaivattu kolmas käsi tulee vielä pelastamaan monta tilannetta!

 Eläintarha kasvaa, lisääntyy ja voi hyvin

Yllätävän plastinen ja hyvin muovailtava materiaali!

Toisella puolen pöytää kuitenkin yhtäkkiä nappeja. Värisommittelu on monesti puolet työstä. Tai muuten oikean järjestyksen löytäminen. Nappipussissa oli myös monta ärsyttävän paljon toffeelta näyttävää palikkaa. Huomenna asia on onneksi autuaan unohtunut, tai olemma kaikki karkkihyllyllä napin kuvat silmissä.

Keskeneräistä työtä ei saa arvostella!

-Hanski

Joulupiparijeenam

Aurajuustua ja piparia oli kuulkaas. Jaffa-keksin kans sopi juusto myös aivan mahottoman hyvin. Kahaviaki piti ihan lissää kaataa. Joulukalenterista puhuttiin. Sitä meiän omaa voitte kattoa täältä. Joulu pukkaa kohti kovaa kyytiä, ennää yks kerhoilta ennen sitä! Sitte joudutaanki pitämää toisistamme lomaa.

Kaikki nauratti, aivan kaikki, aivan kamalasti. Seki nauratti, että Maijalla oli nii paljo asiaa, että piti puhua päälle jatkuvasti. Kotia lähtiessä soi päässä: 

Justimussuja on muutenki ihan hauska kattoa, tai kuunnella, samalla. Muutenki puhuttiin, että semmosia teoksia pittää tehä, että ottaa inspiraation jostaki musiikkikappaleesta. Nyt kaikki muusikonrentut voitteki tulla tillaamaan meiltä huippu sävellyksiinne ihan mahtavia ja upeita teoksia!

Miten niin on paljo ideoita? Lähitulevaisuudessa toteutettavia ideoita: IDEAPURKKI.

Helmiä, koukkuja ja puuvärejä pyöri pitkin pöytää. Tiina hämmästyksekseen valitsi taas sinistä ja keltasta ja valitti, miten kaikki näyttää Ruotsilta. Itehän onnistuin kerranki käyttämään muitaki värejä, ku keltasta ja vihreetä. Maijalla oli mustat langat. Ja helmet. Anteeksi nämä kamalat värit täällä. Huumorin laadusta oli myös puhe, ja se on nii huonoa. Se on nii puujalakasta, että siinä jää moni merikapteeniki toiseksi.

 

 

Omat joululahjat itelle on vielä postissa matkalla, katteellisena huusin, ku Maijan pojat saapu jo. Pienen fanitytön elämä on AIVAN PARASTA IKINÄ ihihihihihi. Thihihi. Hih.

Pienen blogaajan elämä ei sitte olekkaa niin helppoa. Kuvat juoksee ympäriinsä, eikä mittää tolokkua oo koko hommassa! Muistakaa aina ladata kuvat, ennenku tekstiä on yhtään riviä. Nyt jalat pöydälle ja viikonloppu vois alkaa!
-H.

James McAvoy

THOR

DESTROYER

Kerhossa tänään - Ahdistusta ja hämmennystä!

Koko kööri koossa! Tainakin liittyi joukkoomme surkuhupaisaan. Tarjolla oli Maijan keittiöstä joulutorttuja kera romanttisen kahvin! Lisäksi mässytimme suklaatia.

Hanski hämmentyi tulomatkalla nähdessään mini-Tiinan valkoisen mini-koiran kanssa ja hississä mini-Maijan kolmekymmentä vuotta vanhempana. Nyt minua hieman jännittää tuo porraskaytävässä omaan vanhempaan itseensä törmääminen. Siis ajatelkaa! Jos se olenkin minä! Aikamatkalla! :D

Niin ja ne aikaansaannokset! Tiina leikkasi taas hiuksia. Tällä kertaa oli tuomion alla minun kaksihaaraiset. Kaksihaaraisten lisäksi kadotin inspiraationi ja melkeinpä koko kerhoilta meni ahdistuneena innoitusta etsien kaapeista ja laatikoista. Tiina teki uudet - hienommat - versiot nimitauluista. Hanski virkkasi käjenlämmittimiä ja piirsi mahtavan eläimen. Taina taiteili laaseroiduista puukiekoista jotain mahtavaa. :D Loppukerhosta pöydän valtasi puuvärit ja ihmeoliot.

Taina taiteili myös onnikka-aikatauluja eteisessä

Suunnittelimme pyjamapartyja Jäälin hoodeille. Samalla voisimme tuunata Tiinan lipaston ja taiteilla maaseudun ja luonnon avartavassa syleilyssä. Sen aika koittanee ensi vuoden puolella, mutta suunnittelu on tärkeä osa hupia!

Lisätenhoa kerhoiltaamme toi psykedeeliset jouluvalot!

-Maija

Työhuone torstain jatkot

Aina ei malta lopettaa, ku vauhtiin pääsee. Torstain lisäksi kokoonnuttiin vielä perjantainaki. Seuraava polviki, tai kantapäät, oli mukana oppimassa tärkeitä sanoja, kuten KÄPY. 

Lasten mentyä nukkumaan, korkattiin Eri Keeper ja heittäydyttiin sarvien ynnä lintujen matkaan. Toistakin taulua työstin, mutta se saattaa ehkä osallistua kilpailuun, niin siitä ei tarvi nurkkaa enempää näkyäkään.

Taulupohjana ihan tavallinen pala pahvia, eli roskaa

Lauantaina piipahdettiin Valveella maistelemassa suklaita. Madagascar oli kaakaopavun alkumaana lyömätön kuningas. (Ilmankos ovat niin hanakoita lyömään rajat kiinni. Onki syytä varjella moista aarretta. Know your meme :D)

Elämä oli hetken aikaa pelkkää Maijaa & Ristoa yhteiskuvassa. Vielä eteisessäkin bongattiin Maija Mehiläinen ja Risto Räppääjä vierekkäin.

Valveelta jatkettiin matkaa pitkin kaupunkia. Materiaaleja metsästimme siis. Kaikkia muutaki hienoa näky, niinku havuja, perkele ja pölykapseli.

Jotenki mukaan lähti glitteriliimaa. Ja kuumaliimaa. Vaikka henkilökohtaisesti en pidä liimaamisesta mitenkään erityisesti. Jahka Maija on tämän jättipurkillisen hama-helmiä askarrellu, nii ehkä oon seurannu touhua tarpeeksi vierestä, ja tohdin kokeilla jotaki niistäki. :)

Illan päätteeksi katottiin vielä Kick-Ass. Extramateriaaleissa vilahti yhden sarjakuvapiirtäjän työtila ja kyllähän se pensselien ja kynien määrä herätti ihmetyksen sekaista kateutta. Jonakin päivänä sitte on itelläki kaikki käden ulottuvilla. Ihan kaikki mitä saattaa yhtäkkiä tarvita. En tiiä olinko se vaan mää, joka innostu, että piirretään itsemme sarjakuvasankareina. Maija ois ollu valmiimpi vetämään trikoot päälle ja lähtemään jo taistelemaan rikoksia vastaan. Eikä oo vielä ees peitenimiä keksitty! Tästä ja muusta lisää ainakin seuraavana torstaina!

-H.

Kukkuluuruu!

Elämässä sattuu ja tapahtuu, eikä aina tahdo ehtiä kaikkea, mitä haluaisi. No, mepä päätimme alkaa ehtimään ja kokoonnumme aina torstaisin pitämään kerhoa keskenämme.

Ensimmäisellä kerralla päädyimme testailemaan akryylimaalausta. Valmista ei vielä tullut, mutta jokainen pääsi hyvään alkuun! :) Uusia ideoita poiki siinä maalatessa ja meininki oli muutenkin mukava ja lämpöinen.

Pajamaskotti Tuisku esitti myös mielipiteitään ja osallistui keskusteluun.

Oliskohan aiheellista askarrella pieni purkki, johon kerätä uudet ideat? Meille saa toki myös esittää hyviä ideoita ja huudella muutenkin. Tilaustöitä otetaan aina vastaan! ;)