Silliä kullekkin!

Terveisiä tulevaisuudesta, mutta menneisyydestä, koska eilen olimme taas torstaissa jo valmiiksi, mutta nyt kirjoitan menneistä tapahtumista, vaikka ilta on vasta tulossa, en tiiä itekkään...

No se oli aprillia kuitenki koko päivä. Töissä kuulin, että se on kauheen hauskaa laittaa wc-pöntön renkaan alle makarooneja (raakoja) ja nauraa sitte ku seuraava istuja luulee, että koko pönttö hajoaa sen rutinan kuullessaan.

Facebookki oli niin täynnä ilmotuksia siitä kuka muka on tai ei olekkaan raskaana, että meilläki hämärty jo todellisuuden rajat, eikä sitä tienny varmasti kukaan sanoa oliko meistä joku vai kaikki raskaana kotiin lähtiessä tai oliko tilanne ollut se jo paikalle saapuessa. Sitä kuitenki saattaa pamahtaa paksuksi katsomalla esim. James McAvoyn elokuvia, ja kouluaikana jo todettiin, että pisaratartuntanahan se raskaus tarttuu. Muistakaa lapset kääriytyä vähintään säteilysuojapukuun, kun menette ulos kuivana ja tuulisena päivänä. Vastaantulevilta voi saaha mitä vaan!

Iteppä onnistuttiin sitte ällyyttämään Facebookissa ihan vähäsen! Linkki vei oikeasti San Diegon eläintarhan pandoja katsomaan. Pari tyyppiä rohkeasti myönsivät haksahtaneensa ja meinasipa eräs meistä läsnäolleista jo kauhistua, että onko meillä oikeasti kamera käynnissä, ennenku päivämäärä palasi mieleen. ;)

Töissä oli niin huono flow. 

Jos katotte tätä sillee, nii nuo kukat on
silmät ja kavikuppi on suu

Taulu ja Taina puhuvat toisilleen

Tiina munasi

Työpaikalla on kynä laahannu paperia niiiin hitaasti. Vaan kerhossapa oli heti ihan eri meininki. Jossain välissä havahduin, etten tiedä mistä ne nuo muut juttelee, ku piirrustaan vaa onnellisena. Inspiraadio oli aika hiljasella alkuviikosta, nii pyysin fb:ssä apua. Lupasin kaiken piirtää, nii johan sieltä lykättiin työn alle mopo, pihtiote, päänsäryn aiheuttama aivotulehdus, sateenkaaren värinen fauni, hedelmiä uusin värein, huokuva onnentunne, marsilaislehmä ja räppänä. Hauskaa on!

Tuisku neuvoo värien käytössä

Munien maalaamisesta yllättäin riittää kyllä puhuttavaa. Koitettiin yllyttää, että se pittää puoliso sitte kotona koristella kans. Maalata vaikka mustaksi ja huudahtaa, miten onki aina halunnu just semmosta! Tai ehkä herrat pitäis houkutella maalaamaan munia munalla. Muutaki kerta maailmalla maalataan sillee!

Valmis! ...vai pitäskö vielä...vai oiskohan

Sharpie - raikas päänsäryn tuoksu

 Aina välillä mietitään miltä kukakin näyttää. Niinku minkä nimiseltä. Taina oli taas Ronja. Tiina kuitenkin vei meidät uusiin ulottuvuuksiin, ja teki meistä muotoja sen perusteella, mitä koulussa tehtiin. Maija oli kuusisivuinen neliö, eiku kaksisivuinen kuutio, eiku...ehkä säännöllinen oktaedri tai ikosaedri? Tiina on ihan selvästi kolmio, niinku ketun pää, Taina on salmiakki taikka pallo ja mää oon spiraali.

Jostain syystä näyttää siltä, että eväiden sijaan tykätään totisesti spammata teitä pöksyillä. kalsongeilla ynnä sukkahousuillamme.

-Hanski

Joulupiparijeenam

Aurajuustua ja piparia oli kuulkaas. Jaffa-keksin kans sopi juusto myös aivan mahottoman hyvin. Kahaviaki piti ihan lissää kaataa. Joulukalenterista puhuttiin. Sitä meiän omaa voitte kattoa täältä. Joulu pukkaa kohti kovaa kyytiä, ennää yks kerhoilta ennen sitä! Sitte joudutaanki pitämää toisistamme lomaa.

Kaikki nauratti, aivan kaikki, aivan kamalasti. Seki nauratti, että Maijalla oli nii paljo asiaa, että piti puhua päälle jatkuvasti. Kotia lähtiessä soi päässä: 

Justimussuja on muutenki ihan hauska kattoa, tai kuunnella, samalla. Muutenki puhuttiin, että semmosia teoksia pittää tehä, että ottaa inspiraation jostaki musiikkikappaleesta. Nyt kaikki muusikonrentut voitteki tulla tillaamaan meiltä huippu sävellyksiinne ihan mahtavia ja upeita teoksia!

Miten niin on paljo ideoita? Lähitulevaisuudessa toteutettavia ideoita: IDEAPURKKI.

Helmiä, koukkuja ja puuvärejä pyöri pitkin pöytää. Tiina hämmästyksekseen valitsi taas sinistä ja keltasta ja valitti, miten kaikki näyttää Ruotsilta. Itehän onnistuin kerranki käyttämään muitaki värejä, ku keltasta ja vihreetä. Maijalla oli mustat langat. Ja helmet. Anteeksi nämä kamalat värit täällä. Huumorin laadusta oli myös puhe, ja se on nii huonoa. Se on nii puujalakasta, että siinä jää moni merikapteeniki toiseksi.

 

 

Omat joululahjat itelle on vielä postissa matkalla, katteellisena huusin, ku Maijan pojat saapu jo. Pienen fanitytön elämä on AIVAN PARASTA IKINÄ ihihihihihi. Thihihi. Hih.

Pienen blogaajan elämä ei sitte olekkaa niin helppoa. Kuvat juoksee ympäriinsä, eikä mittää tolokkua oo koko hommassa! Muistakaa aina ladata kuvat, ennenku tekstiä on yhtään riviä. Nyt jalat pöydälle ja viikonloppu vois alkaa!
-H.

James McAvoy

THOR

DESTROYER