Tiiättekö miten ällöä lotinaa siitä kuuluu? Suosittelemme lämpimästi kaikille aiheeseen tutustumista. Tytöt rakenteli eläimiä foliosta ja pyöräytti sanomalehtiin, niinku muumiot konsanaan. Egyptissäki ne sanomalehtiä käytti. Elukoille tuli ylimääräistä luonnetta, kun tekijät hoksasivat lukea satunnaisia pätkiä painettua sanaa:
voisiko antaminen sitä että vinentu ja vihaksi
kirkolliskokoukse ovat tämän viinantaista pe koolla syys istuutuu kristilliselle opi
Palle, että dolle, eli kun ympälapsi uskalta. Mitä isille vänä? Lahjoja, ja tietenkin le sujaute. Ja ja su.
Samalla pelattiin vanhaa hyvää peliä; yksi sanoo sanan ja sitte koitetaan keksiä joku kappale, missä se esiintyy. Allekirjoittaneella soi valmiiksi päässä "rumat sammakot", eli rallatuksia ihan päin mäntyä, ja se saattoi vaikuttaa tilanteen sekavoitumiseen.
Aluksi käytiin läpi syystä tai toisesta mieleen tulleita pätkiä, kuten myrsky repii puita, tahroja paperilla ja katson autiota hiekkarantaa.
Arvattavia sanoja meillä oli: taulu, kettu, etana, paperi, muisto ja korkki.
Mahtavat uudet hitit saivat alkunsa, kuten Chisua mukailevat mulla on taulu, ja toinenkin, mulla on korkki ja kädessä kettuja viis. Todella normaalit vain tauluja paperilla, vain korkkeja paperilla ja vain muistoja paperilla... Ikivihreä: katson autiota taulurantaa. Sekä lasten suosikit on tauluja, on tauluja, on paljon tauluja sekä rumat paperit, rumat paperit, ne lystikkäitä on.
Blogaaminen kaatui eilen illalla yllättäviin teknisiin ongelmiia, vaikka sen laatuiset ongelmat ovat niin jatkuvia, ettei niistä kannataisi enää yllättyä. Tämän ansiosta voin kuitenkin nyt riemukkaasti raportoida, että paperimassaseikkailut tuntuivat kuivuneen jo varsin mukavasti. Ensi torstaina sitten lisää lihaa luitten päälle ja kohta ollaankin jo maalaamassa!
 | |
| Tätä päivää varten se pullo on pyöriny kaikissa kuvissa taustalla |
 |
| Keskeneräistä työtä ei kannata arvostella |
 |
| Kuinka eläin sanoo |
 |
| Liisteriä, nam! |
 |
| Suomi kartalla! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Käpyjä!