Elämä on taidetta

Tännää alotettiinki kerho ulkomaailmasta! ART COUTURE - Portraits näyttely, Moosa Myllykangas & Pasi Räbinä, veti meitä puoleensa, ja piipahdimme avajaisissa. Teokset olivat nautittavissa kuvallisessa muodossa, ja olihan ne mielenkiintosta tavaraa! Veistokset ovat nähtävilla taidemuseolla 13.5 alkaen, sitten viimeistään jalkaudumme uudestaan kaupungille. ;)

Taiteen katselemisesta tuli nälkä. Ja himo tehdä itse. Helppoa ja nopeaa ruokaa tuli testattua. Kyllä sillä nälkä lähti, vaikka testivoittajaa ei saatu valittua.

Paperimassaa ja kahvia nam. Erikseen. Vaikka itseasiassa täytyy tulevaisuudessa ehkä testata, saisko hauskan sävyistä massaa, jos siihen käyttäisi kahvia nesteenä. HMMM. On tämä harmaa massa hieman ankeaa katsella, seuraavalla kerralla alkaakin jo ankara maalaaminen, tai ainakin värisuunnittelu.

Massaan ilmestyi joku... ilmestys. Emme tunnistaneet hahmoa keneksikään tunnetuksi henkilöksi. Yksi ääni sille, että leuasta tulee mieleen Thanos ja toisen mukaan olemuksesta muuten Möykky, ei vielä antanut aihetta pirauttaa iltapäivälehdistöön.

Yhteinen mielipide oli edelleen, että paperimassa on aivan mahtavaa, mutta tosi ällöä, mutta niinku aivan mahtavaa ja ihanaa. Ja ällöä. Ja vähä omituista. Kuitenki kivaa.

Tyyppi, hei tyyppi, sulla on outo pää

Paperi on muutenkin melkoisen mukava ja monikäyttöinen materiaali. Vähän liimaa, paperia ja mielikuvitusta, niin voit tehdä ihan mitä vaan. Monasti kaivattu kolmas käsi tulee vielä pelastamaan monta tilannetta!

 Eläintarha kasvaa, lisääntyy ja voi hyvin

Yllätävän plastinen ja hyvin muovailtava materiaali!

Toisella puolen pöytää kuitenkin yhtäkkiä nappeja. Värisommittelu on monesti puolet työstä. Tai muuten oikean järjestyksen löytäminen. Nappipussissa oli myös monta ärsyttävän paljon toffeelta näyttävää palikkaa. Huomenna asia on onneksi autuaan unohtunut, tai olemma kaikki karkkihyllyllä napin kuvat silmissä.

Keskeneräistä työtä ei saa arvostella!

-Hanski