Joulupiparijeenam

Aurajuustua ja piparia oli kuulkaas. Jaffa-keksin kans sopi juusto myös aivan mahottoman hyvin. Kahaviaki piti ihan lissää kaataa. Joulukalenterista puhuttiin. Sitä meiän omaa voitte kattoa täältä. Joulu pukkaa kohti kovaa kyytiä, ennää yks kerhoilta ennen sitä! Sitte joudutaanki pitämää toisistamme lomaa.

Kaikki nauratti, aivan kaikki, aivan kamalasti. Seki nauratti, että Maijalla oli nii paljo asiaa, että piti puhua päälle jatkuvasti. Kotia lähtiessä soi päässä: 

Justimussuja on muutenki ihan hauska kattoa, tai kuunnella, samalla. Muutenki puhuttiin, että semmosia teoksia pittää tehä, että ottaa inspiraation jostaki musiikkikappaleesta. Nyt kaikki muusikonrentut voitteki tulla tillaamaan meiltä huippu sävellyksiinne ihan mahtavia ja upeita teoksia!

Miten niin on paljo ideoita? Lähitulevaisuudessa toteutettavia ideoita: IDEAPURKKI.

Helmiä, koukkuja ja puuvärejä pyöri pitkin pöytää. Tiina hämmästyksekseen valitsi taas sinistä ja keltasta ja valitti, miten kaikki näyttää Ruotsilta. Itehän onnistuin kerranki käyttämään muitaki värejä, ku keltasta ja vihreetä. Maijalla oli mustat langat. Ja helmet. Anteeksi nämä kamalat värit täällä. Huumorin laadusta oli myös puhe, ja se on nii huonoa. Se on nii puujalakasta, että siinä jää moni merikapteeniki toiseksi.

 

 

Omat joululahjat itelle on vielä postissa matkalla, katteellisena huusin, ku Maijan pojat saapu jo. Pienen fanitytön elämä on AIVAN PARASTA IKINÄ ihihihihihi. Thihihi. Hih.

Pienen blogaajan elämä ei sitte olekkaa niin helppoa. Kuvat juoksee ympäriinsä, eikä mittää tolokkua oo koko hommassa! Muistakaa aina ladata kuvat, ennenku tekstiä on yhtään riviä. Nyt jalat pöydälle ja viikonloppu vois alkaa!
-H.

James McAvoy

THOR

DESTROYER

Kerhossa tänään - Ahdistusta ja hämmennystä!

Koko kööri koossa! Tainakin liittyi joukkoomme surkuhupaisaan. Tarjolla oli Maijan keittiöstä joulutorttuja kera romanttisen kahvin! Lisäksi mässytimme suklaatia.

Hanski hämmentyi tulomatkalla nähdessään mini-Tiinan valkoisen mini-koiran kanssa ja hississä mini-Maijan kolmekymmentä vuotta vanhempana. Nyt minua hieman jännittää tuo porraskaytävässä omaan vanhempaan itseensä törmääminen. Siis ajatelkaa! Jos se olenkin minä! Aikamatkalla! :D

Niin ja ne aikaansaannokset! Tiina leikkasi taas hiuksia. Tällä kertaa oli tuomion alla minun kaksihaaraiset. Kaksihaaraisten lisäksi kadotin inspiraationi ja melkeinpä koko kerhoilta meni ahdistuneena innoitusta etsien kaapeista ja laatikoista. Tiina teki uudet - hienommat - versiot nimitauluista. Hanski virkkasi käjenlämmittimiä ja piirsi mahtavan eläimen. Taina taiteili laaseroiduista puukiekoista jotain mahtavaa. :D Loppukerhosta pöydän valtasi puuvärit ja ihmeoliot.

Taina taiteili myös onnikka-aikatauluja eteisessä

Suunnittelimme pyjamapartyja Jäälin hoodeille. Samalla voisimme tuunata Tiinan lipaston ja taiteilla maaseudun ja luonnon avartavassa syleilyssä. Sen aika koittanee ensi vuoden puolella, mutta suunnittelu on tärkeä osa hupia!

Lisätenhoa kerhoiltaamme toi psykedeeliset jouluvalot!

-Maija

Hurlumhei!

Ketku, kulmikas kehveli, kihveli kirjain kerrrpele. Jotenki meinas vähä vastustaa välillä, ehkä siksi, ku pidettiin torstai jo nyt keskiviikkona. :D Ihan huumorilla kuitenki etiäpäin, aina! Kismetit kyllä piristi mieltä ja oli oikeesti NAMUA. Viinipullo on edelleen se sama, se odottaa paperimassaprojektin alkamista.

Tiina teki niminaulakkotauluja, valmiista ei kerenny ottaa kuvaa ollenkaan! Ensimmäinen kokeilu killuu kivasti täällä nyt ja tuo lämpimiä muistoja mieleen jatkossaki. ;) Maijan nimitaululle iski sensuuri, ettei lahjottava vahingossa kuule etukäteen. Nyt voitte kaikki istua sormet ristissä ja toivoa, että se on juuri Sinulle!

Tässä kirjotellessa kivasti kaadoin teet syliin. Ei se onneksi kuumaa ennää ollu. Yllättävän paljon aikaa upposi taas muutaman rivin virkkaamiseen. Reunaa ku piti kokeilla pari kertaa ja korjata, koska kuka nyt mittään malliohjeita lukee. Sitä keksitään sitä mukkaan ku tehhään. Kirjailuja ja hapsuja vaille valmis!

Tiina myös leikkas mun hiukset <3 Valitettavasti sekään ei näy kuvassa. Loppuun asti ei voi ajatella, eikä suunnitella. Tarvittais oma erillinen kuvaaja, ettei aina tämä töiskentely ajais edelle dokumentaatiosta. :P

-H.

Torjantai, taas kerran!

Yks käpynen oli vieläki vääränä päivänä töissä ja toinen jututti hyvää lentsua kotona. Onneksi sentään kaksi oli ihan terveitä, tai ainaki paikalla. Jutun laadusta ei aina osaa sanoa, ollaanko sitä sairaita, vai onko se vaan se huumori. Ainaki molempia hymyilytti ihan ääneen. Luomistyötäki tapahtui monta tuntia taas!

Molemmat kuvat kyllä meni näköjään vähä reisille, mutta se ei nyt ole pääasia ollenkaan! Kettu photobomb on huomattavan hieno asia. Ihailtavan yksimielisesti oltiin päädytty myös täysin samoihin värimaailmoihin!

Päivän hauskimpiin juttuihin kuului myös anagrammit. Itsehän olen muuten Thomas Rain Rain, hyvää päivää. Seurueeseen kuuluu myös Einari Onkija Neimala, Kapteeni Nolan ja Pekoni-Annita.
Menkää ja naurakaa teki ittenne mukaviksi. Klik klik!

-H

Työhuone torstain jatkot

Aina ei malta lopettaa, ku vauhtiin pääsee. Torstain lisäksi kokoonnuttiin vielä perjantainaki. Seuraava polviki, tai kantapäät, oli mukana oppimassa tärkeitä sanoja, kuten KÄPY. 

Lasten mentyä nukkumaan, korkattiin Eri Keeper ja heittäydyttiin sarvien ynnä lintujen matkaan. Toistakin taulua työstin, mutta se saattaa ehkä osallistua kilpailuun, niin siitä ei tarvi nurkkaa enempää näkyäkään.

Taulupohjana ihan tavallinen pala pahvia, eli roskaa

Lauantaina piipahdettiin Valveella maistelemassa suklaita. Madagascar oli kaakaopavun alkumaana lyömätön kuningas. (Ilmankos ovat niin hanakoita lyömään rajat kiinni. Onki syytä varjella moista aarretta. Know your meme :D)

Elämä oli hetken aikaa pelkkää Maijaa & Ristoa yhteiskuvassa. Vielä eteisessäkin bongattiin Maija Mehiläinen ja Risto Räppääjä vierekkäin.

Valveelta jatkettiin matkaa pitkin kaupunkia. Materiaaleja metsästimme siis. Kaikkia muutaki hienoa näky, niinku havuja, perkele ja pölykapseli.

Jotenki mukaan lähti glitteriliimaa. Ja kuumaliimaa. Vaikka henkilökohtaisesti en pidä liimaamisesta mitenkään erityisesti. Jahka Maija on tämän jättipurkillisen hama-helmiä askarrellu, nii ehkä oon seurannu touhua tarpeeksi vierestä, ja tohdin kokeilla jotaki niistäki. :)

Illan päätteeksi katottiin vielä Kick-Ass. Extramateriaaleissa vilahti yhden sarjakuvapiirtäjän työtila ja kyllähän se pensselien ja kynien määrä herätti ihmetyksen sekaista kateutta. Jonakin päivänä sitte on itelläki kaikki käden ulottuvilla. Ihan kaikki mitä saattaa yhtäkkiä tarvita. En tiiä olinko se vaan mää, joka innostu, että piirretään itsemme sarjakuvasankareina. Maija ois ollu valmiimpi vetämään trikoot päälle ja lähtemään jo taistelemaan rikoksia vastaan. Eikä oo vielä ees peitenimiä keksitty! Tästä ja muusta lisää ainakin seuraavana torstaina!

-H.

Romanttiset kahvihetket

Sisältää tuotesijoittelua. :P

Vähä niinku semmosta juhlaa tai synttärikekkeriä oli ilmassa, koska suolakalat! Ei meistä kukaan osannu sanoa, millon ois viimeksi näitä rakkaita lapsuudenystäviä nähnytkään! Muistikuva oli, että ne ois ollu paljon suolasempia, vaan eipä oo moni muukaan asia niinku ennen. Siitäki puhuttiin, kuinka ärsyttti, ettei se radiojuontaja osaa pitää turpaansa kiinni, vaan alkaa hölisemään, vaikka kappaletta on vielä melkeen minuutti jäljellä ja oot käsi rec-napilla istunu siinä soittimen vieressä oottamassa just sitä biisiä. On se lempikappaleen kuunneltavaksi hankkiminen helpottunu nii huomattavasti, että vois ihan siitä riemusta heittää pari kärrynpyörää.

 

Kahvin puolesta tunnelma meni kans ihan juhlimiseksi. Eihän näitä erikoiskahveja ihan jatkuvasti kehtaa ostaa, mutta hyvässä seurassa kerran viikossa, voiko parempaa syytä olla!

Uusien projektien aloittaminen, se se on mukavaa. Aina on hyvä olla pari, kolme, yhdeksän työtä kesken, niin ei tarvi miettiä mille alkaa, jos joku tökkii siinä sen hetkisessä projektissa, eikä osaa jatkaa siltä istumalta.

Paperin värjääminen kahvilla on muuten mukavaa. Vois tehä kokonaisen kirjan silleen. Tuoksuu hyvälle! <3

-H

Käpypaja kävi bingossa!

Tällä kertaa juotiinkin kahvia jonkun toisen olohuoneessa! Kävimme nimittäin Kulttuuribingolla porisemassa osuuskuntatoiminnasta ja vähän muustakin. Ihana Taija kuunteli kärsivällisesti meidän kysymyksiä ja kertoi semmoisistakin asioista, joita ei oltais ehkä huomattu kysyä.

Moni asia muuttui päissämme (heh heh) ihan konkreettisiksi mahdollisuuksiksi ja selkeni muutenkin. Kotia lähettiin semmoisen olon kanssa, ettei tällä matkalla olla ainakaan väärään suuntaan menossa!

Ensi viikolla palataankin pensselien ja virkkuukoukkujen pariin. Maalaushommat varsinki tuntuu rönsyilevän onnellisesti taulun rajojen ulkopuollelle, eikä yhtä meinaa saada valmiiksi, kun seuraava on jo alkamassa. Taiteilija paran pitäisi vaan oppia maalaamaan nopeammin, ettei inspiraatio aivan kynnysmattona pitäisi :D Hattu onneksi kerkesi Halloween-bileisiin ja keikkui mukana oikeen mallikkaasti.

-Hanski